Hyvä ruoka, parempi mieli. Treffi-ilta omalla kylällä.

Ollaan tämmöinen tyypillinen "nykyajan" pariskunta, ei mikään tilastovirhe tai paheksunnan kohde siis enää, vaikka eronnut ja karannut, lapset toisen ihmisen kanssa tehtynä. Meille tulee siis tästä syystä aina aika ajoin hetkiä, että talo on hyvin hiljainen ja autio. Sellainen oli eilen, ja koska torstai on toivoa täynnä, päätettiin pitää treffi-ilta. Ulos syömään siis!  Siinä pohdimme kaupunkiin lähtöä, kunnes iski yksinkertaisesti kehtuutus ajaa 70 km ruokailun takia. Tajusimme myös melko pian, että alle 100m päässä kodistamme on varmasti yksi parhaimmista intialaisista ruokaravintoloista, jos ei koko Suomessa, niin ainakin maakunnassa. Sinne siis! Melko hyvin moiselta pikku pitäjältä.

Siistimpää treffivaatetta siis päälle ja  "purokylänraittia" kävelemään ja ulos syömään. Ruoka oli taas mahtavaa, juomat kylmiä ja seura hyvää. Siinä oli mukava höpötellä niitä näitä, vaihtaa kuulumisia ja katsella toista vähän silmiinkin. Ravintola oli kuitenkin meitä ja yhtä toista asiakasta lukuun ottamatta tyhjä.

Blogikirjoitus alkoi syntyä päässä jo ravintolassa istuen. Sateinen torstai-ilta. Illat jo hieman pimenee ja touhut ulkosalla alkavat loppua. Pitkä työpäivä takana ja koti-ilta, kun harrastuksetkaan ei ole vielä alkaneet. Toisilla samanlainen hiljainen talo kuin meillä, toisilla talo täynnä elämää. Toisinaan voi päästää itsensä arki-iltanakin helpolla ja lähteä ulos syömään. Harva kuitenkaan viitsii enää ajella Joensuun keskustaan takaisin.
Pakko ei ole. Meillä täällä Enossa on vielä mahdollisuus uskomattomiin kulinaristisiin elämyksiin. Lapsillekin löytyy perinteisiä herkkuvaihtoehtoja, jos pikkukulinaristit heittäytyvät hankaliksi, ja palvelu on aina ystävällistä ja pienimmätkin asiakkaat huomioivaa.

Palvelut ja mahdollisuudet loppuvat, jos niitä ei käytä. Valitettavasti se on totuus. Olen myös kuullut huhuja, että palveluiden loppuminen suututtaa ja puhututtaa. Harmitusta julistetaan kyllä, mutta minulla olisi ehdotus! Käytetään olemassa olevia palveluita, koska sillä saisimme ne pidettyä pienen kylän raitilla. Muuta keinoa ei ole.

Eno on ihana lintukoto, luonnonystävän unelmakohde. Täällä on hyvä asua. Asuminen on edullista, jopa halpaa, ja matkanteko kaupungin työmaille onnistuu julkisilla tai omalla autolla hyvinkin sujuvasti. Aina ei tarvitse mennä merta, tai Pielisjokea edemmäs kuitenkaan kalaan. Meillä on Enossa vielä mahdollisuus viedä puoliso ruokatreffeille tai koko perhe ulos syömään, omalle kylälle. Päivällä vaihtoehtoja on jopa enemmän, lounasravintolakin avoinna ja tarjolla todella hyvää ja monipuolista kotiruokaa. Tärskyille pääsee siis kotoaan helposti ja iltaruoan lisänä voi tilata vaikkapa kylmän huurteisen tai siiderin, jos tuhdimpaa palan painiketta kaipaa, ja vähän punaa puolison poskille. ;)

 Hyvä ruoka, parempi mieli.